Helmikuu 2001
 

<<<AJATUKSIA ÄÄNEEN
Uusi vuosisata on alkanut, inkerinsuomalaiset ovat päässeet uudelle kaudelle kansana. Eikö se ole ihme, kaikkihan osoittautui siihen, että traagisella 1900-luvulla pienkansamme historian piti päättyä. Puskurina lännen ja idän, kommunismin ja vapaan maailman välissä, pienenä pisarana verillisen vuosisadan myrskyissä inkerinsuomalaisten piti menehtyä nälkään ja sairauksiin karkoituksissa, keskityisleireillä, vankiloissa, kaatua luoteihin Stalinin teloituksissa ja sotien rintamilla, sulaa pois muiden kansojen keskuuteen mitä ihmeellisimmissä maissa. Suurin menetyksin - meitä on vain 90 tuhatta koko maailmassa, vaikka pitäisi olla puolimiljoonaa - kansamme on kestänyt. Kumarramme isille ja äideille, että he ovat antaneet meille elämän, että pelottomina ovat kasvattaneet meidät suomalaisiksi. Ihme on heidän tekemänsä, ihme on myös inkeriläisliittojen ja Inkerin kirkon tekemä, niiden uranuurtajia on kiitettävä uhrautuvaisesta heimotyöstä ja halusta kantaa inkeriläisyyden tuleviin aikoihin. Siunatkoon Jumala tätä työtä ja vainottua kansaamme.

 
<<<Jouluinen Suomi inkeriläislapsille
26.-30. joulukuuta 15 inkeriläislasta Pietarista ja Taaitsasta pääsi tutustumaan jouluiseen Helsinkiin. Rahoituksen järjestäneet vastaanottajat Voluntate ry:stä (Pekka Piippo, Raili Parviainen, Sinikka Hirvonen ja muut) kertoivat lapsille suomalaisista jouluperinteistä, opastivat heitä joulunäytelmään ja Heureka tieteelliseen keskukseen, organisoivat taaitsalaisten esityksen eräässä vanhainkodissa. Eikä käynti uimahallissa keskellä talvea lapsilta koskaan unohdu. Kotiin Taaitsan lapset toivat lahjoitetun Inkerin Liiton puolelta mieleenkiintoisen matkan järjestivat lapsityön akitiivit Irina Ostonen, Slava Väisänen, Linda Rähmönen ja Dmitri Ovt innikov. Monissa asioissa käyntiä on avustanut Helsingissä asuva inkeriläispaluumuuttaja Gennadi Talonen.
 

<<<Vlasovin kirja Pietarissa
Vuoden alussa Pietarin muutamiin kaupoihin tuli Pietari Mannerheimin kohtalossa niminen kirja. Pietarilainen professori Leonid Vlasov on Mannerheimin suurin tutkijä koko Venäjällä, hänet tunnetaan hyvin Suomessa, jossa julkaistiin Vlasovin kolme isoa kirjaa marsalkan elämän Venäjän vaiheista. Professori Vlasov ei ole kuitenkaan venäläisten kustantamojen suosiossa, kotimaalla yllä mainitut kirjat ei ole julkaistu. Niin pienehkön valokuvakirjan ilmestymistä Pietarissa voidaan pitää historiallisena läpimurtona.
 28. tammikuuta marsalkan kuoleman 50-vuotispäivänä Suomen Pietarin instituutissa järjestetiin kirjan esittelytilaisuus.
 

<<<Suomenkielen ryhmät täyteen
15. tammikuuta uusi suomenkielen lukuvuosi alkaa Inkerin Liitolla. Kieliryhmät täytettiin ilman ongelmia, esimerkiksi Pietarissa, jossa oli auki 6 alkeisryhmää kirjoittautuminen tapahtui päivässä. Tällä kertaa IL järjestää 30 kieliryhmää (alkeis- ja jatkokurssit), niistä Pietarissa on 14 ryhmää, Hatsinassa 4, Keltossa 2, Strelnassa, Taaitsassa, Puutosissa, Kuippinassa, Tyrössä, Sosnovy Borissa, Toksovassa, Pushkinissa, Kolppinossa ja Jaamassa on yksi ryhmä kukin paikkakunnassa. Liitto pystyy pitämään vielä 5 lasten ryhmää.
 Opettaen suomea niin laajasti yhdistys ei tyydytä kuitenkaan kysyntää, tällä hetkellä meillä on vain suomen 1. ja 2. asteen kurssit tarjolla, taas jäsenet pyytävät organisoimaan korkeamman tasoista kieliopetusta. Meidän ei tarvitse enää selittää inkeriläissyntyneille suomen kielitaidon merkitystä. 
 22. tammikuuta uusi koulutusjakso aloitetaan paluumuuttovalmennus-kursseilla. Suomen työministeriö on ehdottanut, että ennen tätä valmennusta Suomeen pyrkivät kävisivät IL:n kielikursseilla. Paluumuuttoryhmiä on vain kolme, ne ovat Pietarissa ja Hatsinassa.
 

<<<Jalkapallo lumikentällä
Meillä inkeriläismaaseudulla on ainakin kaksi nuorten futisjoukuetta, niistä toinen on Kuismalasta ja toinen Taaitsasta. Kuismalan nuoret pelasivat Seulaskoin piirin turnauksessa joulukuussa ja sijoittuivat kolmanniksi, mutta sen pelaaja Nikolai Nassia (17) sanottiin turnauksen parhaaksi hyökkääjäksi.
 Molemmat joukkueet ottivat osan 13. tammikuuta Pietarin teknillisen opiston kuppiturnauksessa. Nuoret kuismalaiset voittivat kaksi ottelua, taas Taaitsan pojat vain yhden matssin.
 Varojen ja kokeneiden valmentajien pulasta huolimatta jalkapalloa Inkerin Liitossa innokkaasti kehittää urheilun ystävä Konstantin Uljanot kin.
 

<<<Taidenäyttely Hatsinassa
Hatsinan monitoimikeskus (joht. Mirja Vypiralenko) ei ole ainoastaan koulutuslaitos, on tarkoitus kehittää tätä myös kulttuurikeskukseksi. Tammi- helmikuussa siinä on avattu inkeriläistaidemaalari Valeri Nuijan pieni näyttely. Esillä on 11 maalausta, maisemia ja asetelmia, kaikki taulut ovat myytävinä. 
Nuija on syntynyt v. 1952, opiskeli Leningradin Repinin ja Moskovan taidekorkeakouluissa, 90-luvulla hänellä oli monta näyttelyä mm. Suomessa.
 
 

<<<Konkovan seminaari päättyy
Inkerin historiaan ja kulttuuriin omistettu kahdeksanpäivänen opintoseminaari pidettiin v. 1999-2001 Inkerinmaalla Olga Konkovan aloitteesta. Mitään tähän verrattava ei järjestetty meillä koskaan. Opintoseminarin ohjelmaan kuuluivat luennot, käsityötaito- ja musiikkitunnit, iso bussikiertue. Kouluttajina olivat parhaat asiantuntijat myös kansantieteellisestä museosta ja Venäjän tiedeakatemiasta. Vuorottelen seminaari pidettiin eri paikkakunnissa ympäri Inkeriä. Yhteensä pystytettiin järjestämään 10 seminaaria. Viimeiset olivat 6.-14.1. Sosnovy Borissa (32 hlöä) ja 19.-25.1. Pushkinin kirkossa (noin 40 osallistujaa), jälkimäinen herätti kiinnostusta myös IL:n Kolppinon paikallisjärjestössä. Kaikkialla, missä seminaari pidettiin, sen seurauksena oli inkeriläistyön aktivisointi.
Niin laajanmittainen seminaarisarja on tullut mahdolliseksi vain SIDA-projektin rahoituksella ja tuskin sitä voidaan ylläpitää jatkossakin samassa muodossa.
 

<<<Kuulumiset paikallisjärjestöjen kokouksista
6. tammikuuta IL:n Venjoen osaston vuosikokouksessa puheen-johtajaksi valittiin Antti Pyykkönen, entinen puheenjohtaja Arvo Sparri on häipynyt johonkin Suomeen, kuulema työpaikan sieltä saaneena. Antti Pyykkönen on ollut IL:n aktiivina jo kauan, hän toimii liiton neuvoston sihteerinä ja nykyään on myös Inkeri lehden toimituksen jäsen. 
 15.1. Hatsinan Inkeri-Seuran kokouksessa puheenjohtaja Aleksanteri Saveljev pyysi eroa tehtävistään, muttei saanut sitä ja jatkaa paikallisjärjestön puheenjohtajana ensi vuoden kevääseen saakka. Yhtä aikaa kokenut Aleksanteri Saveljev on Skuoritsan seurakunnan valtuuston puheenjohtaja.
 27.1. IL:n Strelna-Rampovan paikallisosastossa pidettiin vuosikokous. Kokoontuneet arvioivat viime vuoden toimintaa oikein positiiviseksi ja puheenjohtajana jatkaa Tatjana Bykova.
 

<<<Inkeriläiskyykkäilijöitä Kuopiossa
Monivuotisen tauon kuluttua kyykkäjoukkue Inkeristä pääsi taas pelaamaan ulkomaille. Inkerin Liiton 4 hengen joukkue Venäjän gorodkifederaation tuella osallistui 19.-20.1. Kuopiossa Suomen talvikyykkä-mestaruuteen. Urheilutulokset pettivät, mutta osallistujien ja yleisön sympaatiat olivat meikäläisten puolella. Kaikki meidän nuoret kyykkäilijämme oppivat pelaamaan SIDA-projektin seminaarissa syksynä 1999, niistä paras on kai viipurilainen Andrei Kabanov. IL:n joukkue on saanut kutsun toukokuun kyykkäturnaukseen Helsinkiin. 

Joulukuu 2000

<<<Ruuanlaittaminen inkeriläisittäin
Ruuan laittaminen on joka kansan vanhimpia kansanperinteitä. Inkerin-suomalaisten perinteellisessä keittiössä vatjalaisten, inkeroisten, karjalaisten ja savolaisten muinaisiin ruuanlaiton ominaisuuksiin on sekoitettu venäläisiä piirteitä. Muun muuassa siitä luennoi 2. joulukuuta keittiökulttuuriseminaarissa Pietarin suomi-koulussa 200. suomalainen asiantuntija Marjukka Patrakka. 28 osallistujaa eri puolilta Inkeriä ei ainoastaan kuunnellut inkeriläisistä murkinoista, leivistä, piirakoista, maitosopeista ja "huapankualist" vaan valmistivat ruokia itse. Mielenkiinotoinen koulutus päättyi maistiaisiin ja Aurinko yhtyeen konserttiin.
 Seminaarin aloittelija oli Alina Otti ja sen rahoitus järjestyi SIDA-projektista.

<<<Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus saksalaisessa kirkossa
Pyhän Marian kirkon perusremontti on kesken, säännöllisiin jumalan-palveluksiin seurakunta kokoontuu kirkon viereisen talon pienehköihin tiloihin eikä silloinkaan istumapaikkoja riitä. Juhlallisen Suomen itsenäisyyspäivän jumalanpalveluksen oli päätetty pitää lähellä olevassa Peterkirchessä Nevskillä.
Kello 12 kirkkosalissa oli paljon Suomen kansalaisia ja inkeriläisiä. Liturgina toimi kirkkoherra Kosti Laitinen ja saarnasi pastori Pertti Huttunen. Tervehdyksen lausui pääkonsuli Harry Helenius. Jumalanpalveluksen aikana isänmaallisia lauluja lauloivat Helsingin faktorialaulajat-niminen mieskuoro ja Pietarin suomalaisen koulun oppilaat. Paljon tunnelmia heräsi, kun yhdessä veisattiin "Kiitos sisukkaasta työstä isisen, kiitos isänmaasta ja kohtalosta sen". (Virsi 581, 1) ja suoraan inkeriläisten sydämeen osuivat virren 580. sanat "On meidän kansa vähäinen ja vähäinen on voima sen, vaan mitä mahtavinkaan vois, jos et sä, Herra, voimaa sois".
Suurenmoisesti soi mieskuoron laulama Sibeliuksen Finlandia juhlallisen jumalanpalveluksen päättäen. 
 6.12. iltana Suomen Pietarin pääkonsulaatissa pidettiin virallinen vastaanotto, jossa mukana oli inkeriläisiäkin edustajia.

<<<Konserttikiertue
Vähän aikaa sitten syntynyt Pietarin inkerinsuomalaisten kuoro kasvaa odottamattomasti, kuorolaisia on jo lähes 50, intoa on ylin kyllin. 9. joulukuuta  kuoro teki vahustenpalvelutalojen konserttikiertueen reitillä Tervola - Kikkeri - Taaitsa. Kansanlauluja laulettiin niille, jotka on estetty tulemasta juhannusjuhlillemme ja jotka itse muistavat paljon vanhoja lauluja. Kyynelet olivat vanhusten silmissä, kun lapsuudessa kuullut laulut soivat. He pyysivät laulamaan lisää ja lisää┘
Paitsi laulamista kuoron johtaja Olga Konkova kertoi Inkerinmaan jouluperinteistä käyttäen tilaisuutta myös sivistämisen hyväksi. Kiertueesta kuoro itse on saanut hyvin paljon, kuorolaiset ymmärsivät, etteivät he laula vain huvikseen, taitonne on kysytty ja heidät todella tarvitaan.

<<<Inkerin lippu keskellä Helsinkiä
Voisitteko kuvitella: keskellä Helsinkiä Finlandia talon edessä Larin Paraskeen patsaan vieressä pitkässä tangossa liehuu Inkerin lippu. 11.-13.12. Finlandia talolla pidettiin suomalais-ugrilaisten kansojen 3. maailmankongressi ja Inkerin lippu oli joukossa muiden värikkäiden lippujen rinnalla. Helsinkiin saapui 550 edustajaa 21 kansalta.
Maailman kongressia tervehtivät Suomen, Unkarin ja Viron presidentit, kunniapuheenjohtajana toimi Suomen eduskunnan puhemies Riitta Uosukainen. Kongressi herätti median merkittävää huomiota vaikka sen sisällössä ei ollutkaan oikein paljon konkreettista. Joka kansan edustajia puhui vain omista vaivoistaan. Inkerinsuomalaisten valtuuskunnan (siihen kuului IL:n, KSIL:n, VIL:n ja SIL:n edustajia) puolesta puheenvuoron piti delegaation johtaja Aleksanteri Kirjanen, joka korosti kielenopetuksen roolia kansamme identiteetin säilyttämisessä. Mutta sitten inkerinsuomalaiset yllättivät kokoontuneita käsimättömillä puheilla. Valtuuskunnan jäsen Jaakko Virolainen syytti USA:n epäkansallista imperialismia Venäjän sisäongelmista, delegaatioon kuulumattomat tarkailija Leonid Gildi pyysi maailmaa puolustamaan inkerinsuomalaisia keltaisen lehdistön hyökkäyksistä (kyseessä on yksi pikku juttu Leningradin oblastin tuntemattomassa lehdessä) ja tarkailija Paavo Soitun puheenvuorosta kävi ilmi, että tärkeintä on nimittää Leningradin aluetta Inkerin lääneksi. 
Edustamaan inkerinsuomalaisia suomalais-ugrilaisten kansojen koordinaatiokomitean jäseniksi valittiin Aleksanteri Kirjanen (Pietari) ja Venäjän duuman kansanedustaja Artur Mäki (Petroskoi). Inkeroisista samaan elimeen on valittu niiden interessien kongressin aikana loistavasti edustanut Olga Konkova (Pietari).

<<<Harjannostajaiset Pyhän Marian kirkossa
Inkerin kirkon suurin rakennushanke on puolessavälissä, 14. joulukuuta Pyhän Marian kirkon tiloissa pidettiin harjannostajaisjuhla. Tulijoille esitettiin kirkon perusremontin suunnitelmat ja pienoismallit, kyseessä on oikeastaan kirkon entisöinti museoviraston vaatimusten mukaan.
Kolmen piispan läsnäollessa (Inkerin kirkon piispa Kuukauppi, Mikkelin piispa Huotari ja Venäjän saksalainen piispa Kretschmar) puheenvuorossaan kirkkoherra Kosti Laitinen sanoi projektin olevan yhteistyöhankkeena, jossa Inkerin kirkko, seurakunta, suomalaiset rahoittajat, suunnittelijat, rakennusmiehet ja kaupungin viranomaiset toimivat yhdessä ja hyvässä sovussa. Rakennusprojektijohtaja Saharisen mukaan perusremontti, jossa pääurakoitsijana on pietarilainen Sobor-niminen rakennusosakeyhiö, on tarkoitus päättää ensi vuoden marraskuun lopulla. Juhlassa luettiin Suomen kirkon arkkipiispa Jukka Paarman tervehdys. Puheessaan piispa Aarre Kuukauppi mainitsi, että tässä vaiheessa Inkerin kirkko toteuttaa Suomen kirkon avulla jopa 20 rakennushanketta. Tervehdyksiä oli paljon, mm. Inkerin Liiton puolesta sen lausui W.Kokko.
Juhlilla lauloi seurakunnan nuorisokuoro ja parasta oli Mooses Putron Rukous, laulu laulettiin siinä, missä se oli sävellety. Juhlatunnelmiin kuuluivat hernäsoppa ja sali täynnä juhlaväkeä.

<<<Kirkon lähihistoria valokuvina
Pohjanmaalainen laestadiolaiskristetty Erik Wentin on julkaissut Inkerin kirkon historiaan omistetun valokuva-albumin. Oikein mielenkiintoset valokuvat vuosilta 1987-2000 kertovat kirkkomme elpymisestä maan murtovuosina. Nelikielisen (suomi, venäjä, ruotsi ja englanti) kirjan esipuhe on Arvo Survon kirjoittama. Erik Wentin itse on ollut mukana Jaaman seurakunnan uudelleenrakentamisessa, hän tuntee inkerinsuomalaisia ja heidän ongelmiansa hyvin, ilman tätä tuntemusta valokuva-albumi tuskin onnistuisi niin loistavasti.
Uusi kirja varmasti löytää paikkansa inkeriläisyydestä kiinnostuneiden kirjahyllyiltä. Sen nimi on "Kuvat kertovat┘", kirjapaino Antti Välikangas Oy, Kokkola.

<<<Suomalainen joulu-näyttely
14.12. Suomen Pietarin instituutissa avattiin suomalaisesta joulusta kertova näyttely. Esillä on tunnetun suomalaisen taiteilijan Rudolf Koivun (1890-1946) maalamia joulukuvia ja postikortteja. Rudolf Koivu (oikea sukunimi Koivunen) syntyi Pietarissa ja kastettiin Pyhän Marian kirkossa. Avajaisia seurasi perinteellinen glögitilaisuus.

<<<Sukupolvet kohtaavat
Joulun lähestyessä Pietarin suomenkielinen lapsiteatteri Tässä tulemme (joht. Tatjana Bykova) ja Tervolan koulun inkeriläiskuoro (joht. Tatjana Lyzhenkova) kävivät 16.-17.12. esittämässä joulunäytelmää Kupanitsan kirkossa ja Kikkerin vanhusten palvelutalossa. Lasten suomen kielitaito liikutti mummoja ja toi intoa Kupanitsan pyhäkoululaisille.
Nuorille esiintyjille Kikkerissä järjestettiin pikkujoulujuhlat ja hyvä sauna.

<<<Yhdistyksen pikkujoulut
Sunnuntaina 17. joulukuuta eräässä koulussa Pietarin kaakkoisosassa Inkerin Liitto piti pikkujoulujuhlat. Juhlien sieluina olivat Pietarin kuoro ja ohjelmaa vetänyt Olga Konkova. Neljä laulua esitti Veera Malt evskaja, joka parasta aikaa on nauhoittamassa uutta kansanmusiikin äänikasettiansa. Yhdessä laulettiin, tanssittiin ja leikittiin yöhön asti, oli glögia, kaljaa ja hauska mieliala. Juhliin osallistuivat IL:n puheenjohtaja Aleksanteri Kirjanen ja konsuli Esko Seppälä puolisoineen. Neljä tuntia näitä juhlia aiemmin erikoisjuhlat järjestetiin lapsille.
 16. joulukuuta omat pikkujoulujuhlat pidettiin IL:n Kolppinon osastossa, tämä paikallisjärjestö 8.12. sai uuden nuoren puheenjohtajan opiskelija Konstantin Borodajevin (19). Kolppinossa pääesiityjänä oli Aurinko yhtye (joht. Svetlana Prokopenko).
 22. joulukuuta IL:n Pietarin osasto järjesti pikkujoulujuhlat vanhusten palvelupisteellä Liteinillä.

<<<Ammattikursseja inkeriläisille
Inkerinsuomalaisten tukiprojektin muutama koulutusohjelma käynistettiin joulukuussa. 18.12. alkoi kuuden kuukauden kodinkonealan remonnti/yrittäjä-kurssi, jolle valittiin 16 kurssilaista. Samanlainen kurssi viime lukuvuonna onnistui oikein hyvin, kaikki valmistuneet työllistyivät. 
Aivan uusi koulutusohjelma aloitettiin 22.12., 20 autonkorjaajaa tuli täydennyskoulutukseen, jossa heille opetetaan modernien autojen testaamista viimeisen päivän ständeilla ja yksityisyrittäjän taitoja. Kurssin kesto on kolme kuukautta.
Hatsinan monitoimikeskus on saanut lahjaksi Suomen Pietarin pääkonsulaatista 10 tietokonetta ja 28.12. täällä alkoi atk-kurssi, jonka tarkoituksena on opettaa paikallisaktiiveja käyttämään koneita ja valmistaa omia kouluttajiansa inkeriläisistä atk-miehistä. Tämän kouluituksen pituus on 1,5 kuukautta.
Joka kurssilla on suomalainen vetäjä Helsingin kauppakorkeakoulun pienyrityskeskus tai Mikkelin ammattikorkeakoulu.

<<<Lopulta valkoinen joulu 
Kukaan ei muista, että joulukuun puolissavälissä maan pinta Inkerinmaalla olisi lumettomana. Poikkeuksellisen lämmin ja pitkä oli syksy 2000, satoi vain vettä. Vasta vuoden pimeimpänä päivänä 22. joulukuuta lumi tuli ja peitti maan piilottaen roskaa ja saastaa. Jouluviikonloppuna "maa oli niin kaunis", kun hyvällä mielellä inkeriläisväki kokoontui joulunaattona 14 suomalaiseen kirkkoon kellojen soidessa. Merkittävä oli suomenkielisen Tässä tulemme lapsiteatterin esitys Tyrön kirkossa.
Vaikka 25. joulukuuta on venäläisen kalenterin mukaan tavallinen työpäivä maalaiskirkot olivat joulupäivänä täynnä ihmisiä. Juhlallista joulujumalanpalvelusta Kelton kirkossa toimitti piispa Aarre Kuukauppi. Parhain toivein onnittelimme toisiamme ja toivotimme parasta uutta 2001 vuotta.